[av_textblock size=” font_color=” color=” av-medium-font-size=” av-small-font-size=” av-mini-font-size=” av_uid=’av-jwtehj5w’ admin_preview_bg=”]
Suomen Koirankasvattajat ry SuKoKa, tiedote, 12.6.2019
Suomen Kennelliiton sopimustyöryhmän aikaansaamat luonnokset uusista vakiosopimuksista lähetettiin rotujärjestöille lausunnoille huhtikuussa 2019. Kenttä on reagoinut voimakkaasti sopimuksiin, ja niistä on käyty kiivasta keskustelua eri foorumeissa. Myös SuKoKan jäsenet ovat kommentoineet sopimusluonnoksia, ja kommentit on toimitettu edelleen Kennelliiton sopimustyöryhmälle. Sukoka näkee, että Kennelliiton ja sopimustyöryhmän on otettava kentältä saatu palaute vakavasti ja avattava sopimusten valmistelu uudelleen annettujen kommenttien perusteella.
Suomessa on varsin laaja perustuslain takaama sopimusvapaus, joten sopimusten tulisi yleisellä tasolla olla yksinkertaiset, selkeät ja vapaan sopimisen mahdollistavat. Nyt lausunnoille lähetetyt sopimukset ovat tiukasti ja hyvin yksityiskohtaisesti sopimista ohjaavia ja niiden sisältö ja henki ovat pitkälti samat kuin vuonna 2016 esitellyissä ja myöhemmin takaisin valmisteluun palautetuissa sopimuksissa. Vuonna 2017 työnsä aloittaneessa sopimustyöryhmässä ovat SuKoKan edustajina olleet puheenjohtaja Vesa Lehtonen ja hallituksen jäsen, asianajaja Pauliina Lehtola.
Lähtökohtaisesti SuKoKa toteaa, että sopimusten tulee mahdollistaa joustava sopiminen, jotta kasvattajat haluavat niitä käyttää ja pakkoa käyttöön ei tarvita. Kennelliitto perustelee tiukasti sopimista ohjaavien, pakollisten sopimusten tarvetta runsailla riitatapauksilla sekä kuluttajaviranomaisen toiveella. Lukujen valossa perustelut tuntuvat hatarilta. Vuoden 2018 aikana Kennelliitto rekisteröi 45 704 koiraa. Koirakauppoja koskevia yhteydenottoja tuli kuluttajaneuvontaan 199 kappaletta (0,435 %) ja ainoastaan 12 asiaa vietiin kuluttajariitalautakuntaan (0,03 %). Kyse on siis varsin marginaalisesta ongelmasta. Kennelliitto on myös linjannut, että se ei ota kantaa kahdenvälisiin sopimuksiin. Koska Kennelliitto ei ole sopimusosapuoli, ei sen tule ottaa näin vahvasti sopimusvapautta rajoittavaa roolia.
Yleisenä linjauksena SuKoKan jäsenistö haluaa Kennelliiton lobbaavan elävän eläimen kaupan järkeistämistä lainsäätäjien suuntaan. Elävä eläin ei ole esine, vaikka se sellaiseksi kaupan kohteena tällä hetkellä tulkitaan. Ongelmallista sopimusluonnoksissa on myös se, että käsittelevät myyjäosapuolta tiukinta kuluttajansuojalakia tulkiten, vaikka kuluttajansuoja koskee vain osaa myyjistä. Lisäksi SuKoKa huomauttaa, että laki ei estä koiran yhteisomistusta, vaikka Kennelliitto niin omassa laintulkinnassaan väittää.
Sukokan jäsenistö on asettanut sopimustyöryhmän työlle reunaehdot:
Yksi SuKoKan tavoitteista sopimustyöryhmälle oli uuden yhteistyösopimusmallin luominen, joka on nyt luonnoksissa mukana (Sopimus koiran kaupasta myyjälle jäävällä oikeudella käyttää koiraa jalostukseen). Tämä on hyvä lisä, mutta sitä tulee myös vielä työstää siten, että se on yksinkertaisempi ja yleisluontoisempi..
Suomessa on varsin laaja perustuslain takaama sopimusvapaus. SuKoKa kannattaa sopimusvapautta, ja tulee ajamaan Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja Koiranomistajan perusohjeen muuttamista ja niihin sisältyvän vakiosopimusten käyttöpakon poistoa. Mikäli yhteisenä tavoitteena on vähentää sopimusosapuolten välisiä riitatilanteita, näkee SuKoKa, että äärimmäisen tarkat ja voimakkaasti rajaavat sopimukset tulevat johtamaan entistä suurempaan määrään sopimusongelmia.
SuKoKa vaatii lisäaikaa sopimusluonnosten perusteelliselle valmistelulle sopimustyöryhmässä rotujärjestöjen kommenttien huomioon ottamiseksi ja sopimusten muuttamiseksi kentän tahtoa noudattaviksi. Korjatut sopimusluonnokset on lähetettävä vielä uudelleen lausunnoille rotujärjestöille, ennen kuin ne voidaan esittää valtuustolle hyväksyttäväksi. Myöskin Kennelliiton tiedotus sopimusprosessin etenemisestä on ollut ristiriitaista. Kennelliiton 2019 toimintasuunnitelman mukaisesti sopimukset on vietävä valtuustoon hyväksyttäviksi. Kuitenkin 8.5.2019 ilmestyneessä Kenneluutiset-uutiskirjeessä vakiosopimustyöryhmän puheenjohtaja ja Kennelliton juristi kertovat, että sopimukset hyväksyy valtuuston sijaan Kennelliiton hallitus. Sukoka huomauttaa painokkaasti, että hallitus ei voi ohittaa valtuuston päätöstä sopimusten hyväksymisprosessista.
SuKoKa ry:n hallitus
Lisätietoja: Johanna Markola, sihteeri (a) sukoka.fi
[/av_textblock]