ALOITTELEVA KASVATTAJA

Kasvattajana aloittaminen – miten toimia vastuullisesti

Pennut ovat ihania ja niitä haluaisi moni teettää. Kuitenkin mietintä asioiden hallitsemisesta ja pelko ongelmista pistävät miettimään asiaa moneen kertaan. Kun hommaan ryhtyy, miten sitten tehdä se kunnolla ja vastuullisesti?

Ensimmäisiä mietittäviä asioita tulisi olla motivaatio pentujen teettämiselle – mitä haluan ja toivon pentujen olevan. Hyviä käyttökoiria, rodunomaisia, terverakenteisia ja tasapainoisia koiria vai jotain muuta.

Lähtökohtana pentujen teettämiseen tulisi olla rodun jalostus, eli rodun erinomaisena pitäminen. Kyseessä voi olla rodunomaisten ominaisuuksien parantaminen tai olemassaolevien tärkeiden ominaisuuksien säilyttäminen. Se vaatii nartun omistajalta tietoa rodusta tai hyvät neuvot esimerkiksi rotuyhdistyksen jalostustoimikunnalta tai oman koiran kasvattajalta. Joka tapauksessa apua ja neuvoja tarvitaan, niin kontaktit vanhempiin kasvattajiin tulevat olemaan kullankalliita.

Tavoite rodun parantamiseksi vaatii tietysti oman nartun kriittistä analysointia, ja siihen ovat apuna näyttelytulokset ja mahdolliset koekäynnit ja käyttökokeiden harjoitukset. Luonnetesti on myös hyödyllinen apuväline luonteen osa-alueiden tarkkaan tulkintaan. Kaikki tieto myös nartun vanhempien, sisarusten ja isovanhempien tuloksista sekä ominaisuuksista lisää kokonaisvaltaista linjan tuntemista, joka auttaa parempaan tulokseen uroksen valinnassa. Omaan kasvattajaan kannattaa ehdottomasti olla jo heti alussa yhteydessä, sillä kasvattaja tuntee parhaiten linjansa ja tietää viimeisimmät tiedot narttusi pentueen sisaruksista sekä vanhempien nykytilasta.

Rotujärjestön suositukset terveystarkastuksista saattavat myös olla kriteereinä esimerkiksi sen pentulistalle pääsylle. Terveystarkastuksista määrää joillain roduilla myös Pevisa, perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma. Kenties nämä tiedot ovat tulleet tutuiksi jo harrastusaikana ja pentuetta harkitessa, mutta yhteydenotto jalostustoimikunnan sihteeriin voi viimeistään tässä vaiheessa tuoda paljon lisätietoa sekä ohjeita.

Nartun luonne on hyvin tärkeä lähtökohta ja silloin on ehkä oltava inhorealistinen itselleen. Jos narttu jo nyt haukkuu pystyyn kaikki vieraat – miten näyttää pentuja tuleville ostajille ja esittelee pentujen emän, johon ostajat vertaavat oman pentunsa tulevaa luonnetta. Arka, epävarma tai vihainen narttu on suosiolla jätettävä astuttamatta – se on suuri palvelus rodulle ja vastuullisen toiminnan merkki.

On myös varauduttava siihen, että narttu ei täytä jalostuskoiran kriteerejä muilta, kuin luonteen osalta. Sillä ei mahdollisesti suositella tekemään pentuja sen ollessa rodun keskitason alapuolella. Tässä kohtaa tulee jälleen vastuu omaa rotua kohtaan esille – on pystyttävä myös nostaa kädet ylös. Paremman jalostusnartun voi hankkia seuraavaksi koiraksi.

Nartun arvo ei alene, vaikka sillä ei pentuja olisi ollutkaan. Se voi olla silti rotunsa mestari käyttöpuolella tai kehien kunigatar ulkomuodollisesti. Eettisesti toimiva omistaja hyväksyy tilanteen ja pitää koirastaan, vaikka se pentuja ei voisikaan tuottaa.

Uroksen valintaan liittyy vähintään samat kriteerit, kuin nartullekin. Niissä kuitenkin on valinnanvaraa ja urokseksi tulisi pyrkiä saamaan narttua parempi koira katsoen niitä ominaisuuksia, joita narttu tarvitsee. Tässäkin kohdassa saatat tarvita rodun konkarin tai oman koiran kasvattajan apua. Kontaktit vanhempiin kasvattajiin ja muihin harrastajiin tulee tässä valinnassa esiin. Mitä parempi verkosto on harrastusaikana syntynyt, sitä helpompi on löytää jalostuskriteerit täyttäviä uroksia. Pienemmissä roduissa se paras vaihtoehto saattaa asua jopa ulkomailla. Aloittelijan ensikokemusten vuoksi on monasti hyvä turvautua suomalaiseen koiraan, josta on parhaimmat taustatiedot.

Kasvattajan valmiuteen hoitaa synnytystä ovat henkiset ominaisuudet ja tiedolliset taidot. Mikäli nartun omistaja on hyvin pelokas, voi jossain kohtaa olla mahdollista kysyä oman koiran kasvattajalta halukkuutta vuokrata narttu jalostukseen ja olla itse sivustaseuraajana projektissa. Sekin on vastuullista toimintaa, ettei vaaranna omaa narttuaan oman jännityksen ja toimintakyvyttömyyden vuoksi.

Tietoa ja synnytykseen löytyy hyvin paljon netistä ja kirjallisuudesta. Vanhemmat kasvattajat ovat jälleen kullanarvoisia ystäviä puhelimen päässä. Suositeltava kirja kaikista mahdollisista synnytykseen liittyvistä asioista on Helena Koskentalon Parempaan pentutulokseen. Siinä on kerrottu astutuksesta lähtien asiat. Nartun kantoajan hoidosta ja paljon erilaisista ongelmista. Se on hyvä olla käsillä koko kantoajan ja synnytyslaatikon laidalla synnytyksen alkaessa. Sen avulla, kasvattajakontaktit puhelimessa tallennettuina ja ennakkoon informoitu eläinlääkäri päivystämässä puhelimen päässä selviää synnytyksestä rohkealla mielenlaadulla.

Ongelmiin on hyvä varautua ihan nartun menettämisestä lähtien, mutta rohkeus ja hyvä toimintakyky hankalassakin tilanteessa ovat tärkeitä uuden kasvattajan ominaisuuksia. Pentueeseen saattaa syntyä epämuodostunut pentu, joka on kyettävä lopettamaan tai lopetuttamaan pikaisesti. Pelkkä nartun luonteen analysointi siis ei riitä – on mietittävä onko itsestä kaikkeen koko projektissa: pentujen synnytykseen ja koko tulevan väh. 8 viikon pentujen hoitoon.

Vastuullisella kasvattajalla on tärkeät ja välttämättömät tiedot pennun hoidosta. Ne on opetettava ja luovutettava kirjallisesti myös tuleville pentujen ostajille. Perehtynyt kasvattaja myös kertoo koiriensa taustoista, rodunomaisista sairauksista ja niiden yleisyydestä.

Lisäksi on oltava tavoitettavissa tiiviisti pentuajan ja sen jälkeenkin. Hyvä kokemus rodusta korostuu siinä kohdassa, kun ostajat kyselevät rodusta kaikkea mahdollista.

Ilman taloudellista satsausta pentuetta ei voi tehdä, sillä kaikki kustannukset tulevat ennen pennuista saatavaa myyntihintaa. Pennut tulee siruttaa niiden ollessa 5 viikkoa tai vain hieman vanhempia. Ennen sirutusta ei pentuja voida rekisteröidä. Myös korvaus uroksen omistajalle tulee olla maksettu ennen rekisteröintiä. Näin rekisteripaperit on luovutettavissa pentuja luovutettaessa, mikä on se paras vaihtoehto.

Eläinlääkärin tarkastus vielä juuri ennen luovutusta kertoo siitä, että kasvattaja on vastuullinen ostajaa kohtaan ja myy vain terveitä pentuja. Jos pennussa on jokin ohimenevä sairaus, se on hoidettava omalla kustannuksella kuntoon ennen myyntiä. Samoin, jos siinä huomataan vikoja, kuten rodussa hylkäävä häntävika tai purentavirhe, on ehkä syytä myydä pentu halvemmalla kertoen syy ostajalle. Sairaudet tai viat eivät ole hyvän huolenpidon hoitaneen kasvattajan vika, mutta ne on hoidettava ja kerrottava rehellisesti välttyäkseen riidoilta jälkikäteen.

Pennunostajien tullessa laaditaan yhdessä kirjalliset kauppakirjat, joita esim. Kennelliitto on kasvattajille tehnyt. Lisänä mahdollisesti rotuyhdistyksen tai itse tehdyt liitteet koiran kauppaan (esim. rodun sairaustilastot) ja pennunhoito-ohjeet. Mikään lisäehto ei saa olla ostajalle kohtuuton. Hyvin valmiille Kennelliiton kaavakkeelle tehty kauppakirja ehkäisee epäselvyyksiä.

Vastuullisen kasvatuksen edellytys on rehellisyys itselle, ostajille sekä koko rodulle. On mahdotonta tehdä vuosikausia kestävää tuloksellista jalostusta perustuen välinpitämättömyyteen. Virheitä ja ongelmia tulee varmasti eteen kauemman kasvatettua – joillekin jo heti alussa. Kun pystyy tilanteen käymään läpi analyyttisesti ja rehellisesti, on mahdollista jatkaa kasvatusta eri materiaalilla tai ongelmat huomioiden.

Suurin osa vastuullisuudesta löytyy kasvattajan omista arvoista ja niihin voi vaikuttaa vain kasvattaja itse. Tietoa on mahdollista hankkia monin eri keinoin.

Suomen Koirankasvattajat on kasvattajien etujärjestö, jolla on kattava tieto kynologiasta – koiratieteestä ja niiden kasvatuksesta. Lehdestä kasvattajat saavat alan tietoa aina koiran kaupasta erilaisiin sairauksiin ja anatomiaan. Monet eläinlääkärit ja yhteistyötahot myöntävät etuja ja alennuksia SuKoKa:n jäsenille. Yhteisö tukee toisiaan ja apua löytyy esimerkiksi omasta jäsenille avoimesta Facebook-ryhmästä. SuKoKa kouluttaa kasvattajia säännöllisesti, jolloin vanhemmatkin kasvattajat pysyvät tärkeissä kasvattajaa koskevissa asioissa ajantasolla. Uusikin kasvattaja pääsee kannatusjäsenenä toimintaan mukaan.