Tiedote – Sopimusasioiden eteneminen SuKoKan Koirankasvatuksen tulevaisuus – seminaarin jälkeen

[av_one_full first min_height=” vertical_alignment=” space=” custom_margin=” margin=’0px’ row_boxshadow=” row_boxshadow_color=” row_boxshadow_width=’10’ link=” linktarget=” link_hover=” padding=’0px’ highlight=” highlight_size=” border=” border_color=” radius=’0px’ column_boxshadow=” column_boxshadow_color=” column_boxshadow_width=’10’ background=’bg_color’ background_color=” background_gradient_color1=” background_gradient_color2=” background_gradient_direction=’vertical’ src=” background_position=’top left’ background_repeat=’no-repeat’ animation=” mobile_breaking=” mobile_display=” av_uid=’av-7rfj02l’]

[av_textblock size=” font_color=” color=” av-medium-font-size=” av-small-font-size=” av-mini-font-size=” av_uid=’av-k3egnp78′ admin_preview_bg=”]

Tiedote – Sopimusasioiden eteneminen SuKoKan Koirankasvatuksen tulevaisuus – seminaarin jälkeen

Tiedote – Sopimusasioiden eteneminen SuKoKan Koirankasvatuksen tulevaisuus – seminaarin jälkeen 

SuKoKa tukee Borderterrierikerho ry:n ja Lappalaiskoirat ry:n valtuustoaloitteita

Järjestimme 2.10.2016 rotujärjestöjen edustajille ja jäsenillemme suuren suosion saavuttaneen Koiranjalostuksen tulevaisuus –seminaarin. Yksi tilaisuuden pääaiheista oli Kennelliiton helmikuussa 2016 julkaisemat uudet sopimukset ja niiden muutostarve, jotta ne palvelevat tasapuolisesti molempia sopimusosapuolia.

Kennelliiton edustajana seminaarissamme toiminut Kennelliiton hallituksen jäsen Kirsi Sainio myönsi,, että uusia sopimuksia tulee muuttaa kohtuullisiksi molemmille osapuolille. Lisäksi hän esitti toiveen, että SuKoKa toimittaisi Kennelliitolle sopimuksissa näkemänsä muutostarpeet.
Olemme toimittaneet jo maaliskuussa 2016 Kennelliiton hallitukselle kirjelmän, jossa nostimme esille yhteisomistussopimusten kieltämisen ongelmallisuuden ja esitimme useita tulkintakysymyksiä. Tähän kirjelmäämme ja esittämiimme kysymyksiin emme ole saaneet vastausta Kennelliitolta.

SuKokan edustajat osallistuivat Kennelliiton hallituksen asettaman sopimusohjausryhmän kokouksiin huhtikuun ja elokuun 2016 välisenä aikana. Edustajamme yrittivät tuoda useassa yhteydessä esiin, erityisesti kauppa- ja sijoitussopimusten epäkohtia. Kesäkuun alussa toimitimme ohjausryhmälle kirjallisen listauksen suurimmista epäkohdista ja muutostarpeista. Tässä yhteydessä SuKoKa joutui toteamaan, että sopimusten käsittelyä yhteistyössä Kennelliitton kanssa ei voida jatkaa. Osapuolien näkemykset olivat kaukana toisistaan ja neuvottelut sanelupolitiikkaa Kennelliiton puolelta.

Koska Kennelliitto nyt Kirsi Sainion toimesta ilmaisi halunsa aidosti muokata sopimuslomakkeista molempia kaupan osapuolia oikeudenmukaisesti palvelevia, toimitamme uudelleen sopimustyöryhmälle tekemämme listauksen sopimusten puutteista, sillä tämä listaus ei ilmeisesti ollut tavoittanut Kennelliton hallitusta. Oheisessa liitteessä on listattuna suurimmat epäkohdat ja muutostarpeet Kennelliiton uusissa sopimuslomakkeissa. Toivomme pääsevämme keskustelemaan sopimusten muutostarpeista Kennelliiton kanssa yhteistyökykyisessä ilmapiirissä.

Kasvattajakenttä ei hyväksy sopimuslomakkeita niiden nykyisessä muodossa , eikä Kennelliiton yksipuolista sanelupolitiikkaa. Kirsi Sainiolta on seminaarissa saatu myönteinen päänavaus yhteistyölle sopimusten muuttamiseksi ja parantamiseksi. Kennelliitto käyttää väärin monopoliasemaansa koirien rekisteröinnissä rajoittamalla sopimusvapautta sekä kasvatusta elinkeinonaan tekevien ammatinharjoittamisen vapautta, joka rikkoo Suomen lakia. Haluamme vielä kerran osoittaa tukemme Borderterrierikerho ry:n ja Lappalaiskoirat ry – Lapplands hundar rf:n tekemille valtuustoaloitteille siitä, että Kennelliiton Kasvattajasitoumuksen ja Koiranomistajan perussäännön sisältämä pakko käyttää Kennelliiton sopimuksia poistetaan ja korvataan molempien osapuolien hyväksymien kirjallisten sopimusten käytöllä. Näin sopimusvapaus toteutuu kaikissa koiraa koskevissa sopimustilanteissa.

Toivomme, että Kennelliiton syysvaltuusto hyväksyy Borderterrierikerho ry:n ja Lappalaiskoirat ry – Lapplands hundar rf:n tekemät valtuustoaloitteet. Kyseiset valtuustoaloitteet eivät kuitenkaan poista Kennelliiton mallisopimusten ongelmakohtia. Uskomme, että kasvattajat tulisivat pääsääntöisesti käyttämään Kennelliiton valmiita sopimuksia, vaikka pakkoa niiden ei käyttämiseen olisikaan. Siksi on tärkeää, että Kennelliiton syysvaltuustossa käsitellään tarkoin myös 25 eri rotujärjestön sekä 1 Kennelpiirin esitykset vanhojen sopimusten käyttöajan jatkamisesta ja esityksissä esiin tuodusta ilmeisestä tarpeesta muuttaa Kennelliiton uusia sopimuksia. 

Kauppasopimus

• Uusi sopimus on aivan liian pitkä ja vaikeaselkoinen. Uuden sopimuksen pohjana olisi tullut käyttää vanhaa sopimusta, jota olisi muokattu tarpeen vaatiessa.
• Sopimuksessa tulisi ottaa huomioon se, että koirankauppaan pitää voida soveltaa pelkästään Kauppalakia eikä ulottaa Kuluttajansuojalakia koskemaan kaikkia sopimuksia.
• Vahingonkorvausvastuu on kirjoitettu liian epäselvästi ja nostaen liikaa kasvattajan vastuuta ja on paikoin jopa kuluttajariitalautakunnan käytäntöäkin ankarampi.
• ”Virhe kaupan kohteessa ja myyjän korvausvastuu” on kirjoitettu epäselvästi ja siten, että se jättää paljon tulkintamahdollisuuksia ja tulee näin ollen lisäämään riitoja (esim. ”kotikoira = koira, jonka kanssa voi osallistua Kennelliiton harrastustoimintaan”).
• Lisäksi sopimuksessa korostetaan korvausvastuuta siinä määrin, että on pelättävää, että tämä tulee johtamaan turhiin riitoihin, joissa kasvattajaa vaaditaan korvaamaan vikoja ja sairauksia, joiden osalta ei ole korvausvelvollisuutta.
• Ostajan vastuuta pitää tasapuolisuuden nimissä myös korostaa: kyseessä on elävä olento, jonka kasvuun ja kehitykseen omistaja vaikuttaa todella huomattavasti. Tämän on myös kuluttajariitalautakunta ottanut huomioon omassa ratkaisukäytännössään. Lisäksi ostajan saama käyttöhyöty laskee korvauksen enimmäismäärää ajan kanssa, mikä seikka tulee ottaa huomioon.
• Yllä esitetty sopimusten monimutkaisuudesta ja liiallisesta pituudesta sekä virhevastuun liiallisesta korostamisesta koskee myös muita sopimuksia.

Yhteisomistus

• SuKoKa katsoo, että yhteisomistussopimukset tulisi hyväksyä kaikissa tapauksissa. Yhteisomistussopimus on toimiva muoto koiranomistamisessa erilaisissa tilanteissa ja sen kieltäminen vaikeuttaa se lukuisien rehellisten koirankasvattajien ja –harrastajien mahdollisuutta omistaa koiria sillä tavoin kuin he itse haluavat. Yhteisomistussopimuksia koirista on solmittu aina ja ne ovat olleet aiemmin hyväksyttyjä myös Kennelliiton kannan mukaan. 

Yhteistyösopimus

• Tällä sopimuksella Kennelliitto on käsittääksemme yrittänyt korjata yhteisomistussopimusten kieltopäätöksen seurauksia, mutta se ei ole riittävä toimi. Sinällään on hyvä, että Kennelliitto hyväksyy vihdoin koiran kaupan jalostuksen pidätysehdolla. Sen sijaan sopimuksen sisältö kaipaa vielä muutoksia, jotta siitä voisi tulla aidosti kasvattajia ja koiranhankkivia tahoja palveleva sopimus.
• Uudessa sopimuksessa on määritelty, että koirasta tulee periä täysi hinta, vaikka myyjälle jäisi jalostusoikeus, ja että peritty kauppahinta tulee maksaa takaisin kokonaisuudessaan, kun koiraa on käytetty jalostukseen sopimuksessa määritellyllä tavalla. Katsomme, että tällainen korvauksen määrittely ilman joustomahdollisuutta, joka ottaisi huomioon sopimuksen kohteena olevan yksilön jalostus- ja muun arvon, kyseisen rodun erikoispiirteet jne, tekee tästä sopimuksesta käyttökelvottoman monissa tilanteissa.

Sijoitussopimus:

• Ehdottomaksi kirjoitettu Ikäraja sotii Kennelliiton jalostusstrategiaa ja lukuisien rotujen jalostussuosituksia vastaan. Kululttajariitalautakunta ja alioikeudet ovat katsoneet, että perustellusta syystä voidaan ikärajaa nostaa. Miksi tästä on haluttu päättää Kennelliiton jalostusstrategiaa vastaan sotivalla tavalla, joka on ankarampi kuin kuluttajansuojaviranomaisten kanta?
• Ehdoton ikäraja estää myös ulkomaisten jalostuskoirien tuomisen vanhempana Suomeen sijoitustarkoituksessa, mikä ei saa olla tarkoitus.
• Pentueen määritelmä tulisi muuttaa olemaan linjassa yhteistyösopimuksen määritelmän kanssa (s.o. ”pentue ei ole kuolleena syntynyt pentue”), jollei ole mahdollista muuttaa määritelmää esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti (pentue on edes yksi vähintään tietyn iän (esim. 5 viikkoa) saavuttanut pentu).
• Vakuusmaksun palautusvelvollisuus tilanteessa, jossa sijoitettu koira kuolee luovuttajan luona, tulisi sitoa luovuttajan tuottamukseen. On täysin kohtuutonta, että kasvattajalla on vakuusmaksun palautusvelvollisuus koiran kuollessa hänen luonaan, jos koiran kuolema ei johdu mitenkään hänen tuottamuksestaan (esim koira sairastuu kennelyskään, jonka on saanut ennen tuloaan kasvattajan luokse, ja kuolee).

Sopimukset jalostusoikeuden luovutuksesta

• Vaikka eivät ole pakollisia käyttää ja osapuolilla on siksi oikeus sopia toisin, on olemassa suuri riski, että kuluttajaviranomaiset/tuomioistuimet tulkitsivat ajan kanssa vakiomallisopimuksen ehtojen muodostavan alan yleisen käytännön (=kohtuullinen korvaus), josta ei ole kohtuullista poiketa.
• Pennun kauppahinta korvauksena usein kohtuuttoman suuri. Miksi Kennelliiito suosittelee tällaista? Rotujen välillä on valtavia eroja, myös rodun sisällä eri jalostusyksilöiden välillä. Kennelliiton suositus tulisi poistaa.
• Pentueen määritelmä tulisi muuttaa vastaamaan yhteisomistussopimuksessa sovittua eli siten, että pentue ei ole kuolleena syntynyt pentue.
• Kohta, jonka mukaan tyhjäksi jääneen nartun / nartun tyhjäksi jättävän uroksen ”jalostuskäytöstä” tarvitsee maksaa tietty erikseen määritelty korvaus (10%), tulisi poistaa. Osapuolilla tulee olla tämänkin osalta tapauskohtainen sopimusvapaus: jossain tapauksissa voidaan sopia korkeammasta korvauksesta joko uusintamahdollisuudella tai ilman sitä ja toisaalta myös siitä, ettei korvausta tuloksettomasta jalostuskäytöstä makseta lainkaan (esimerkiksi tilanteessa, jossa leasingille ottava osapuoli on korvannut huomattavan määrän jalostustuskäytön vaatimia terveyskustannuksia).

[/av_textblock]

[/av_one_full]