Minun rotuni – maremmano-abruzzese työkoirana

Maremmano-abruzzese toimii Suomessa menestyksekkäästi eläinten suojana petoja vastaan.

Matka valkoisen vahdin maailmaan on ollut antoisaa. Löytää menestyksekkäästi keinoja rodun käytölle Suomessa, jossa koira kulttuurimme on historiassaan jalostunut metsästyskäyttöön.

M-a (rodun lyhenne) on tuhansia vuosia vanha laumanvartijarotu, jonka pääasiallisena työnä on ollut lammaslaumojen vartioiminen petoja vastaan ja kulkea pitkiä matkoja vaikea kulkuisessa vuoristossa paimenensa sekä lammaslaumansa matkassa. Rotuna m-a on yksi laumanvartijoista, jonka käyttö nimenomaan eläinvahtina on historiassaan katkeamatonta. Sotien aikaan toimivat myös vetoapuna tarvikkeille. Koirat toimivat aina laumassa johon kuuluu vähintään 3 koiraa, usein nähdään 5 koiraa noin 1000 lampaan laumaa suojaamassa.  Nykyään rotua näkee niin eläinvahtina, kuin omaisuuden suojaajana. Maremmano-abruzzese on oltava luonteeltaan vahvan vartiointivietin omaava, joka ei missään tapauksessa tarkoita yleistä aggressivisuutta. Sen on sitouduttava laumaansa, joka tarkoittaa sitä, ettei se hylkää vahdittaviaan, vaan seuraa niitä. Rodun on oltava uskollinen, joka tarkoittaa sitä, ettei se jahtaa vahdittaviaan. Nämä kaksi ominaisuutta tuo automaattisesti esille taipumuksen suojella laumaansa.

Kuva kertoo kaiken oleellisen rodusta. Nuori uros siirtyi välittömästi laitumella kartisoivan uuhen suojaksi ja pysyteli sen lähellä tyynenä, varvovaisena lampaan suuntaan, ettei häiritse sitä, mutta hyvin voimakkaasti meille ihmisille kertoen olemuksellaan pysyä kauempana. Vahtivuoro vaihtui koirien kesken, kun vuorilta saapui uhka. Uhka oli toinen paimen laumansa ja omien koirien kanssa. Tämä nuori uros suuntasi mukaan ilmoittamaan viereaalle laumelle, ettei sovi tulla. Taka-alalta saapui toinen koira hyvin varoen ja liehitellen vastasynnyttänyttä uuhta, jotta pääsi suojamaan sitä mahdollismman lähelle häiritsemättä uuden elämän alkua. Kuva Petra Frondelius

Yli 10 vuotta sitten, matkani rodun parissa alkoi. Olen aina pitänyt susista, ja pohtinut miten tuo uljas upea eläin voisi elää Suomessa ja maailmalla yhdessä ihmisen karjatalouden rinnalla ilman, että olisi aina se joka häviää taistelun, viimeistään ihmisen toimesta.

Mietin miten voisin saada pentuja lampureille käyttöön, sillä miksi rotua kasvattaa, jos siitä ei olisi jotakin hyötyä asiassa jota pidin itse kovin tärkeänä. Käyttöominaisuudet rodussa kuin rodussa ovat syitä miksi ne rodut ovat historiassaan kehittyneet, ja niitä vaalimalla rotu pysyy sellaisena kuin se on muovautunut ihmisen avuksi ja tarpeeseen luonteeltaan sekä ulkomuodoltaan.

Matkani alkoi sillä, että pääsin tutustumaan rotuun hyvän ystäväni kautta, jolta ensimmäisen ja sittemmin kantanarttuni hommasin aluevahdiksi. Aada osoittautui erinomaiseksi lampaiden kanssa, ja tutkittuani sukuja, ja ensimmäiset matkat italiassa käytyäni ajattelin, että mikä ettei. Kasvattajakurssihan oli jo käytynä, koska halusin lisää tietoa. Matkani jatkui siten, että etsin internetin maailmasta yhteystietoja lampureille, ja lähetin sähköpostia kysyäkseni lampureiden intressejä suojata laumojaan koirien avulla, oliko heillä muita keinoja siihen olemassa, ja kokivatko suojatoimet riittäviksi.

Matkoilla rodun kotimaahan, olen päässyt tapaamaan lukuisia paimenia, kasvattajia joilta olen oppinut hyvin paljon.

Laumanvartijoista oli erilaisia käsityksiä, ja onnekseni muutamia oli erittäin kiinnostuneita suojaamaan koirien avulla lampaitaan. Näin alkoi kasvatustyö upean, uljaan rodun parissa, ja ensimmäinen pentueeni syntyi. Minulla oli muutama lammas, jotta pennut pääsivät heti sosialistumaan lampaisiin. Sosialistuminen on erityisen tärkeää 5-16 viikon ikäiselle pennulle.  Olen tässä pentueiden kohdalla huomannut, että eroa ei synny kovinkaan paljon siihen laitetaanko koirat 7-viikkoisena suoraan omaan lampolaan taikka muiden eläinten pariin vai sosialistuvatko ne heti kasvattajalla syntymästään. Emän ohjaus on sitten toinen seikka.  Emän ohjaamana, kun se tekee sen hyvin, voidaan luovutus tehdä paljon myöhemminkin. Yksilöissä on aina eroja ja haasteena on löytää ne oikeat koirat eläinvahdeiksi. Hyvin on onnistuttu, muutamia koiria lukuun ottamatta. Ero voi olla siskon ja veljen kohdalla kuin yö ja päivä. Tässä koitan kantaa vastuuni, olla niin paljon apuna ja tukena kasvattieni omistajille. Myös kilometrejä on kertynyt ja hienoja tarinoita petokohtaamisissa kuultu.

Matkoilla rodun kotimaahan, olen päässyt tapaamaan lukuisia paimenia, kasvattajia joilta olen oppinut hyvin paljon. Se kantaa hedelmää ja minut kutsuttiin tutustumaan projektiin, jossa rodun edustajia testataan mm. ihmisuhkaan. Kuinka ne toimivat ihmisen uhatessa tahallisesti ja ns. tahattomasti. Antoisaa ollut huomata, että koirat pyrkivät lähes poikkeuksetta siirtämän laumaansa pois kokemastaan uhasta ja varoittavat hyvin kauan, eikä yksikään ole käynyt ihmisen kimppuun surointa tietä, vaan varoitusta tulee niin selkeästi, ettei siitä voi erehtyä ja vain jatkaa kohti.

Ilokseni sain kutsun  viimeisimpänä perehtymään Life Wolfs Alps projektiin, jossa osana projektia on myös laumanvartijoiden käyttö. Koiria on sijoitettu Italian Alppien alueelle yli 100 kpl ja kokemukset ovat olleet erinomaisia. Eläinlääkäri Silvia Dalmasso on vetänyt tätä projektia ja on toiminut pelkästään laumanvartijoiden parissa 15-vuoden ajan, sekä ollut aikaisemmin jo vastaavissa projekteissa mukana. Pääasiallisesti rotuna tässä on ollut maremmano-abruzzese. Sudet ovat saapuneet takaisin Alpeille ja uhka niistä on paimenien karjalle kasvanut.

Projektista Life Wolf Alps kierrokselta lammasvahti sulautuu lampaiden joukoon. Kuva Petra Frondelius

Rotu Alpeilla toimi myös itsenäisesti ilman omistajiaan taikka paimenta. Koirat saattavat laumansa päivällä laiduntamaan, kulkevat mukana ja palaava laumansa kanssa takaisin kotialueiden liepeille aitojen sisälle suojaamaan tehokkaammin tiiviisti yöllä olevaa laumaansa. Ihmiset saavat kulkea rauhassa, kunhan muistavat antaa koirien tehdä oman työnsä myös rauhassa. Esitteitä on jaettu projektissa kertomaan turisteille kuinka toimia jos kohtaavat valkoisia koiria vartioimassa laumoja. Paimenille on annettu kylttejä, joita he voivat hyödyntää lähialueille antamaan tietoa koirista.

Tällä hetkellä Suomessa maremmano-abruzzese toimii erittäin hyvin useilla tiloilla, ja uskon edelleen tämän rodun olevan yksi niistä joka kykenee toimimaan tämän päivän vaatimuksilla Suomessakin erittäin hyvin tehtävässään myös alueilla jossa liikkuu ulkopuolisia ihmisiä. Se vaatii tiedottamista, ohjeistusta kyltein ja laajempaa tiedon lisäämistä rodun käytöstä, jotta ihmiset osaisivat suhtautua sähkölankojen takana eläinlauman parissa varoittavien koirien lähellä rauhallisesti, ja jatkaa normaalisti matkaansa, ja antaa koirille työrauha.

Omalla aktiivisuudella, nöyränä ja kiitollisena kun hakee ja etsii tietoa voi saavuttaa tavoitteitaan.

Omalla aktiivisuudella, nöyränä ja kiitollisena kun hakee ja etsii tietoa voi saavuttaa tavoitteitaan. Ja sillä tavalla olen päässyt eteenpäin ja kasvatanut tietoa, ja innokkuuteni on huomioitu rodun kotimassakin, joka tuo edelleen lisää mahdollisuuksia erilaisiin projekteihin, uusien rodun parissa erinomaista työtä tehneiden ihmisten tapaamisia. Olen todella kiitollinen, kun tällä hetkellä n. 70% kasvateista toimii/on toiminut eläintiloilla. Toivon, että saan jatkossakin antaa mahdollisuuksia ihmisille suojata tehokkaasti laumojaan rohkean, pelottoman, uljaan ja erittäin lojaalin rodun parissa.

Lammasvahti tyynenä lampaiden ja vierailijoiden välissä, omistajien läsnäollessa. Kuva: Kerijärvien tilalta. Kuva Petra Frondelius

Menestyksekäs ja hieman erilainen tarina tästä rodusta löytyy Australiasta, jossa m-a:t ovat pelastaneet sukupuuttoon kuolemassa olleen pingviinilajin Middle Island, Warrnambool:ssa. Kanafarmari, jolla m-a olivat suojaamassa hänen kanojaan, ehdotti tätä mahdollisuutta. Projekti onnistui yli odotusten. Rotua ollaan jälleen kokeilemassa toisen uhanalaisen eläimen suojaamisessa, jossa lajin väheneminen on petoeläimestä johtuvaa.

Siitä voi lukea halutessaan lisää: http://www.warrnamboolpenguins.com.au/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *