SuKoKa kannattaa sopimusvapautta ja kritisoi uusia sopimusluonnoksia

Suomen Koirankasvattajat ry SuKoKa, tiedote, 12.6.2019

Suomen Kennelliiton sopimustyöryhmän laatimat luonnokset uusista vakiosopimuksista lähetettiin rotujärjestöille lausunnoille huhtikuussa 2019. Kasvattajakenttä on reagoinut voimakkaasti sopimuksiin, ja niistä on käyty kiivasta keskustelua eri foorumeissa. Myös SuKoKan jäsenet ovat kommentoineet sopimusluonnoksia, ja kommentit on toimitettu edelleen Kennelliiton sopimustyöryhmälle. SuKoKa näkee, että Kennelliiton ja sopimustyöryhmän on otettava kasvattajilta saatu palaute vakavasti ja avattava sopimusten työstäminen uudelleen annettujen kommenttien perusteella.

SuKoKan kanta sopimusluonnoksiin

Suomessa on varsin laaja perustuslain takaama sopimusvapaus, joten vakiosopimusten tulisi yleisellä tasolla olla yksinkertaiset, selkeät ja vapaan sopimisen mahdollistavat. Nyt lausunnoille lähetetyt sopimukset ovat tiukasti ja hyvin yksityiskohtaisesti sopimista ohjaavia ja niiden sisältö ja henki ovat pitkälti samat kuin vuonna 2016 esitellyissä ja myöhemmin takaisin valmisteluun palautetuissa sopimuksissa. Vuonna 2017 työnsä aloittaneessa sopimustyöryhmässä ovat SuKoKan edustajina olleet puheenjohtaja Vesa Lehtonen, hallituksen jäsen, asianajaja Pauliina Lehtola ja Jenni Koutuaniemi.

Lähtökohtaisesti SuKoKa toteaa, että vakiosopimusten tulee mahdollistaa joustava sopiminen, jotta kasvattajat haluavat niitä käyttää. SuKoKan käsityksen mukaan sopimusten pitäisi olla mallisopimuksia, joiden käyttö olisi suositeltavaa, mutta ei pakollista. Kennelliitto perustelee tiukasti sopimista ohjaavien, pakollisten sopimusten tarvetta runsailla riitatapauksilla. Lukujen valossa perustelut tuntuvat hatarilta. Vuoden 2018 aikana Kennelliitto rekisteröi 45 704 koiraa. Koirakauppoja koskevia yhteydenottoja tuli kuluttajaneuvontaan 199 kappaletta (0,435 %) ja ainoastaan 12 asiaa vietiin kuluttajariitalautakuntaan (0,03 %). Kyse on siis varsin marginaalisesta ongelmasta. Kennelliitto on myös linjannut, että se ei ota kantaa kahdenvälisiin sopimuksiin. Koska Kennelliitto ei ole sopimusosapuoli, ei sen tule ottaa näin vahvasti sopimusvapautta rajoittavaa roolia.

Yleisenä linjauksena SuKoKa haluaa Kennelliiton tuovan esille ja edistävän elävän eläimen kaupan järkeistämistä lainsäätäjien suuntaan. Elävä eläin ei ole esine, vaikka se sellaiseksi kaupan kohteena tällä hetkellä tulkitaan. Kaupan lait, kauppalaki ja erityisesti kuluttajansuojalaki soveltuvat hyvin huonosti elävän olennon kauppaan, eikä näistä laeista kumpikaan ole lähtökohtaisesti tällaiseen erityisesineen kauppaan tarkoitettu. Ongelmallista sopimusluonnoksissa on myös se, että ne käsittelevät myyjäosapuolta / kasvattajaa tiukinta kuluttajansuojalakia tulkiten, vaikka kuluttajansuoja koskee vain osaa myyjistä / kasvattajista.

Lisäksi SuKoKa huomauttaa, että koiran yhteisomistuksen / osaomistuksen kieltäminen ei perustu mihinkään lakiin tai säännökseen. On moitittavaa, että Kennelliitto on pyrkinyt sekoittamaan tahallisesti asiaa viitaten ”omistuksenpidätykseen”, mistä ei yhteisomistuksessa / koiran osuuden kaupassa luonnollisestikaan ole kyse. Tältä osin sopimusvapauden rajoittaminen ja myös kääntäen ostajien holhoaminen menee suhteettoman pitkälle. Aikuisilla, täysvaltaisilla osapuolilla tulee olla päätösvalta siitä, kenelle koira myydään, missä suhteessa ja halutaanko se omistaa yhdessä. Yhteisomistukseen liittyy riitatilanteessa ongelmia siinä kuin muissakin sopimustyypeissä. Tärkeää olisikin saada mallipohja yhteisomistussopimukselle, jotta keskeiset huomioitavat seikat tulisivat esille. Kielto ei kuitenkaan voi eikä saa olla ratkaisu.

SuKoKan reunaehdot sopimusten sisällölle

SuKoKa on asettanut sopimustyöryhmän työlle reunaehdot:

  • Yhteisomistamisen on mahdollistettava kaikille sopimusosapuolille.
  • Sopimusten ehtojen tulee olla yksinkertaiset ja yleisluontoiset. Yksityiskohtien vapaa sopiminen lain, hyvän tavan ja kohtuuden rajoissa tulee mahdollistaa sopimusehdoissa.
  • Kuluttajansuojalain mukaisen korvausvelvollisuuden liiallinen korostaminen on poistettava sopimuksista.

Yksi SuKoKan tavoitteista sopimustyöryhmälle oli uuden yhteistyösopimusmallin luominen, joka on nyt luonnoksissa mukana (Sopimus koiran kaupasta myyjälle jäävällä oikeudella käyttää koiraa jalostukseen). Tämä on hyvä lisä, mutta sitä tulee myös vielä työstää siten, että se on yksinkertaisempi ja yleisluontoisempi.

Sopimusvapaus sallittava

Suomessa on varsin laaja perustuslain takaama sopimusvapaus. SuKoKa kannattaa sopimusvapautta, ja tulee ajamaan Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja Koiranomistajan perusohjeen muuttamista ja niihin sisältyvän vakiosopimusten käyttöpakon poistoa. Mikäli yhteisenä tavoitteena on vähentää sopimusosapuolten välisiä riitatilanteita, näkee SuKoKa, että vakiomalliin liian yksityiskohtaisesti säätelevät ja voimakkaasti rajaavat sopimukset tulevat johtamaan entistä suurempaan määrään sopimusongelmia.

Vakiosopimukset hyväksyttävä valtuustossa

SuKoKa vaatii lisäaikaa sopimusluonnosten perusteelliselle työstämiselle sopimustyöryhmässä rotujärjestöjen kommenttien huomioon ottamiseksi ja sopimusten muuttamiseksi kentän tahtoa huomioiviksi. Korjatut sopimusluonnokset on lähetettävä vielä uudelleen lausunnoille rotujärjestöille, ennen kuin ne voidaan esittää valtuustolle hyväksyttäväksi. Myöskin Kennelliiton tiedotus sopimusprosessin etenemisestä on ollut ristiriitaista. Kennelliiton 2019 toimintasuunnitelman mukaisesti sopimukset on vietävä valtuustoon hyväksyttäviksi. Kuitenkin 8.5.2019 ilmestyneessä Kenneluutiset-uutiskirjeessä vakiosopimustyöryhmän puheenjohtaja ja Kennelliton juristi kertovat, että sopimukset hyväksyy valtuuston sijaan Kennelliiton hallitus. SuKoKa huomauttaa painokkaasti, että hallitus ei voi ohittaa valtuuston päätöstä sopimusten hyväksymisprosessista.

SuKoKa ry:n hallitus

Lisätietoja: Johanna Markola, sihteeri@sukoka.fi

14.6.2019 lisätty SuKoKan edustaja Jenni Koutuaniemi.